Optiikan terminologiaa

 

Taittovirheet

 

Likinäköisyys eli myopia tarkoittaa, että likaitaittoisella henkilöllä tarkka kuva muodostuu verkkokalvon etupuolelle, jolloin katsottava kohde näkyy epätarkkana. Myopia korjataan miinuslinsseillä, jolloin saadaan silmän kokonaistaittovoimaa vähennettyä ja kuva muodostuu verkkokalvolle tarkkana.

 

Kaukotaitteisuus eli hyperopia tarkoittaa, että kaukonäköisellä henkilöllä tarkka kuva muodostuu verkkokalvon taakse. Silmän oma mukautumiskyky eli akkommodaatio pyrkii lisäämään silmän taittovoimaa, jotta kuva saataisiin tarkkana verkkokalvolle. Kaukotaittoinen silmä joutuu ilman silmälasikorjausta tekemään lihastyötä akkommodoimalla, jotta kuvautuminen olisi mahdollisimman tarkka. Tämä johtaa silmien väsymiseen varsinkin pitkäkestoisessa lähityössä. Hyperopia korjataan pluslinsseillä, jolloin saadaan silmän kokonaistaittovoimaa lisättyä ja kuva siirtyy verkkokalvolle ja vähennettyä silmien rasittumista.

 

Hajataittoisuus eli astigmatia tarkoittaa, että henkilöllä ei muodostu tarkkaa kuvaa lainkaan. Henkilön silmän taittovoima on erilainen kahdessa eri suunnassa. Tämä voi olla yhdistyneenä liki- tai kaukotaittoisuuteen. Hajataittoisuutta korjataan sylinterilinsseillä, jolloin voidaan vähentää tai lisätä toisen suunnan voimakkuutta. Näin saadaan tarkka kuva verkkokalvolle. Sylinterikorjaus voidaan tehdä kaikkiin linssityyppeihin.

 

Henkilö, jolla on aikuisnäkö eli presbyopia, tarvitsee näönkorjausta iän myötä tapahtuneeseen lähinäön heikkenemiseen. Lähinäön heikkeneminen johtuu silmän linssin eli mykiön hitaasta, mutta tasaisesti jatkuvasta mukautumiskyvyn heikkenemisestä Lähinäön heikkeneminen alkaa yksilöllisesti eri ikäisenä, usein noin 45-vuoden iässä. Silmä ei pysty lisäämään linssin taittovoimaa eli akkommodoimaan niin, että lähietäisyydellä olevista kohteista muodostuisi tarkka kuva verkkokalvolle. Linssin elastisuuden heikkeneminen oireilee selkeimmin lukuetäisyyden pitenemisenä, mutta myös silmien väsymisenä, päänsärkynä tai epämääräisinä silmäoireina. Lähinäönkorjausta varten on olemassa useita linssi- ja piilolasivaihtoehtoja. Jos henkilöllä ei ole tarvetta kaukonäön korjaukseen, riittää yksitehoiset lukulasit avuksi lähikatseluun. Kuitenkin useimmat aikuisnäköiset tarvitsevat myös kaukonäön korjauksen. Tällöin vaihtoehtoina ovat moniteho-, kaksi- tai kolmiteholinssit. Näissä linsseissä on voimakkuudet sekä lähelle että kauas katsomista varten. Kauko- ja lähinäönkorjaus on mahdollista toteuttaa myös erillisillä kauko- ja lähilaseilla, joissa on yksitehoiset linssit. Näissä usein hankaluuksia tuottaa silmälasien edestakaisin vaihtelu katseluetäisyyden mukaan. Vaihtoehtona on myös niin kutsut syväterävät linssit, joissa on monitehojen kaltainen linssirakenne. Erona monitehoihin on kuitenkin kaukoalueen pisin etäisyys, joka on syväterävissä linsseissä suhteellisen lähellä. Syväterävillä näkee hyvin työskennellä esimerkiksi toimisto-olosuhteissa. Aikuisnäön korjaukseen ei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Jokaisen henkilön kohdalla on hyvä perehtyä näköongelmiin, näkemisen tarpeisiin ja toiveisiin huolella sekä näiden asioiden summana miettiä parasta vaihtoehtoa ottaen huomioon työn ergonomia ja eri linssivaihtoehtojen tarjoamat ratkaisut.

 

Erilaisia linssivaihtoehtoja

 

Silmälasien linssien valintaan vaikuttavat näöntarkastuksessa todetun korjaustarpeen lisäksi muun muassa silmälasien käyttöolosuhteet ja käyttötilanteet. Myös työympäristö ja harrastukset voivat asettaa omat vaatimuksensa silmälasien linssien valintaan.

 

Yksiteholinssit

 

Yksitehoisessa linssissä on yksi ja sama voimakkuus koko linssin alueella. Yksiteholinssejä on sekä miinus- että plusvoimakkuudella sekä sylinterilinsseinä. Yksitehoisella linssillä voidaan korjata liki-, kauko- ja hajataitteisuutta sekä lähinäköä aikuisnäköisillä. Lähinäköä korjattaessa puhutaan usein lukulaseista, joilla näkee tarkasti tietylle lähietäisyydelle. Näiden lukulasien haittapuolena on se, että niillä näkeminen on vain tarkkaa tietylle etäisyydelle. Yksitehoisten linssien  etuna yleisesti on laaja näköalue.

 

Moniteholinssit

 

Moniteholinssit ovat hyvin yleinen linssiratkaisu aikuisnäköisen henkilön näönkorjaustarpeisiin. Näissä linseissä ei ole selkeästi rajattua lukualuetta vaan linssin voimakkuus muuttuu kaukoalueesta lähialueelle portaattomasti. Kaukokatselu tapahtuu linssin yläosan läpi ja linssin alareunassa on alue lähikatselua varten.  Moniteholinssit ovat rakennettu niin, että niissä on otettu huomioon katseen luonnollinen suunta kaukoalueelta lähialueelle siirryttäessä, jolloin monitehosilmälasien käyttö olisi mahdollisimman helppoa ja luontevaa. Monitehojen etuna on kaikkien katseluetäisyyksien näkyminen tarkkana ja katseen vaihtaminen eri katselualueiden välillä ilman kuvahyppyjä. Monitehoisissa linsseissä on linssin rakenteesta johtuen aina reuna-alueilla vääristymiä. Näitä vääristymiä on saatu hyvin nykyteknologian linsseistä vähennettyä, mutta ei kokonaan poistettua.

 

Syväterävät linssit

 

Syväterävät linssit ovat rakenteeltaan monitehojen kaltaiset lähilasit. Niillä näkee tarkasti lähietäisyyden lisäksi myös hieman pidemmälle, esimerkiksi tietokoneen näytölle. Syväterävien linssien valinnassa otetaan huomioon pisin matka, joka laseilla tulisi nähdä tarkasti. Yleensä vaihtoehtoja on kolme erilaista rakennetta – esimerkiksi kirja-, tietokone- ja huone-etäisyydelle. Syväterävät soveltuvat hyvin toimistotyöskentelyyn, kokouksiin, asiakaspalvelutilanteisiin sekä ylipäätään tilanteisiin, joissa on tärkeää nähdä lähelle ja välietäisyyksille tarkasti. Syväterävillä ei näe kauas tarkasti eikä niitä ole tarkoitettu autolla ajamiseen.

 

Kaksi- ja kolmiteholinssit

 

Kaksiteholinsseissä on kaksi eri aluetta, joissa toisessa on kaukovoimakkuus ja pienemmässä osassa linssin alareunassa on lähivoimakkuus. Lähialue erottuu muusta linssistä selkeästi ja näitä perinteisiä linssejä kutsutaankin rajallisiksi tai luukullisiksi linsseiksi. Kaksiteholinssien etuna on leveä ja vääristymätön lukualue. Haittana on niin sanottu kuvahyppy, joka syntyy, kun katse siirretään lähialueelta kaukovoimakkuuden alueelle. Tämä kuvahyppy vaatii totuttelua. Haittana on myös välialueiden puuttuminen kokonaan. Kolmiteholinsseissä on pyritty helpottamaan välialueelle katselua niin, että linssissä on samankaltainen rakenne kuin kaksitehoisessa linssissä, mutta kolmitehoisessa linssissä on kolme eri voimakkuutta: kauas, välialueelle ja lähelle. Välialueen voimakkuus on yleensä noin 50-60 % lukulisän määrästä.

 

 

Erikoislinssit

 

Joissain työtehtävissä ei edellä mainituista linsseistä löydy toimivaa ratkaisua henkilön näönkorjaustarpeeseen. Tämän kaltaisia ammatteja ovat esimerkiksi sähköasentajat ja lentäjät. Lentäjän tulee nähdä tarkasti lähelle mittareihin sekä alaviistosti että yläviistosti, jolloin voidaan käyttää erikoislinssiä, jossa on lukualue sekä ylä- että alareunassa.

 

Piilolasit

 

Piilolaseista löytyy vaihtoehtoja myös aikuisnäköisille. Monitehopiilolaseissa on sekä lähikatseluun ja kaukokatseluun tarkoitettu alue. Aikuisnäköiselle voidaan myös kokeilla niin sanottua monovision-ratkaisua, jolloin johtavaan silmään korjataan kaukovoimakkuus ja ei-johtavaan silmään lähelle tarvittava voimakkuus. Tämän kaltainen ratkaisu heikentää aina henkilön stereonäköä, joten työtehtävät on hyvä ottaa huomioon monovisionia kokeiltaessa.