Optiikan terminologiaa

Taittovirheet
Likitaittoisella henkilöllä tarkka kuva muodostuu verkkokalvon etupuolelle, jolloin katsottava kohde näkyy epätarkkana. Miinuslinsseillä saadaan silmän kokonaistaittovoimaa vähennettyä siten, että kuva muodostuu verkkokalvolle, jolloin nähdään tarkasti.
Kaukotaittoisella henkilöllä tarkka kuva muodostuu verkkokalvon taakse. Silmän oma mukautumiskyky pyrkii lisäämään silmän taittovoimaa, jotta kuva saataisiin tarkkana verkkokalvolle. Kaukotaittoinen silmä joutuu tekemään lihastyötä eli akkommodoimaan muodostaakseen tarkan kuvan, joten silmät väsyvät helposti pitkäkestoisessa lähityössä. Pluslinssillä saadaan silmän kokonaistaittovoimaa lisättyä niin, että kuva siirtyy verkkokalvolle, jolloin silmät eivät rasitu.
Hajataittoisella henkilöllä ei muodostu tarkkaa kuvaa lainkaan. Henkilön silmän taittovoima on erilainen kahdessa eri suunnassa. Tämä voi olla yhdistyneenä liki- tai kaukotaittoisuuteen. Hajataittoisuutta korjataan sylinterilinsseillä, jolloin voidaan vähentää tai lisätä toisen suunnan voimakkuutta. Näin saadaan tarkka kuva verkkokalvolle. Sylinterikorjaus voidaan tehdä kaikkiin linssityyppeihin. Lisäinfoa aiheesta osoitteessa optometria.fi
Aikuisnäön korjaus 
Aikuisnäköinen tarvitsee näönkorjausapua iän myötä tapahtuneeseen lähinäön heikkenemiseen. Lähinäön heikkeneminen alkaa yksilöllisesti eri ikäisenä, usein noin 45 vuoden iässä. Lähinäön heikkeneminen johtuu silmän linssin hitaasta, mutta tasaisesti jatkuvasta mukautumiskyvyn heikkenemisestä. Silmä ei pysty lisäämään linssin taittovoimaa eli akkommodoimaan niin, että lähietäisyydellä olevista kohteista muodostuisi tarkka kuva verkkokalvolle. Linssin elastisuuden heikkeneminen oireilee selkeimmin lukuetäisyyden pitenemisenä mutta myös silmien väsymisenä, päänsärkynä tai epämääräisinä silmäoireina. Lähinäönkorjausta varten on olemassa useita linssi- ja piilolasivaihtoehtoja.
Moni hankkiikin aluksi yksitehoiset lukulasit avuksi lähikatseluun. Useimmat aikuisnäköiset tarvitsevat myös kaukonäön korjausta. Tällöin vaihtoehtoina ovat kaksi-, kolmi- tai moniteholinssit. Näissä linsseissä on hionnat sekä lähelle että kauas katsomista varten. Syväterävät linssit sopivat sellaiselle, joka haluaa nähdä lähilaseillaan useammille etäisyyksille työpöydän ääressä. 
Myös vain lähinäönkorjausta tarvitsevalle moniteholinssit ovat kätevä vaihtoehto, jotta kauas katsottaessa ei tarvitse ottaa työlaseja päästä pois tai roikottaa niitä nenänvarrella. Aikuisnäön korjaukseenkaan ei ole yhtä ainoaa ratkaisua, vaan kullekin parhaan vaihtoehdon löytäminen vaatii aina huolellista paneutumista kyseisen ihmisen näkemisen tarpeisiin ja toiveisiin sekä näön ominaisuuksiin että erilaisten linssien etujen ja haittojen analysointiin.
Oikeat linssit käytön mukaan 
Silmälasien linssiratkaisuksi on useita vaihtoehtoja. Linssien valintaan vaikuttavat näönkorjaustarpeen lisäksi silmälasien käyttöolosuhteet ja käyttötilanteet. Myös työympäristö ja harrasteet asettavat omat vaatimuksensa. Asiantuntija auttaa löytämään parhaimman ja näkömukavuuden kannalta miellyttävimmän ratkaisun. 1-teholinssit Erilaisia taittovirheitä voidaan korjata monentyyppisillä silmälaseilla.
1-teholinssit
Yleisin silmälasilinssi on 1-tehoinen linssi, jolla korjataan liki-, kauko- ja hajataittoisuutta sekä lähinäköä aikuisnäkoisillä. 1-teholinssejä ovat ns. miinuslinssit eli koverat linssit, jotka ovat reunoilta paksummat kuin keskiosasta ja ns. pluslinssit eli kuperat linssit, joiden keskiosa on paksumpi kuin reuna-alueet. Miinuslinssien suurennusvaikutus on negatiivinen, jolloin silmä näyttää pienemmältä ja pluslinssien suurennusvaikutus on positiivinen, jolloin silmä näyttää suuremmalta linssien takana. Yksitehoiset lukulasit Yksitehoisten lukulasien voimakkuus on määritetty siten, että niiden avulla on mahdollista nähdä tietylle lähietäisyydelle.
Etuna on laaja, virheetön näkökenttä lähialueelle, mikä vähentää pään kääntelyn tarvetta. Haittana puolestaan on, että lukulaseilla ei näe kauas tarkasti. Optikko tai silmälääkäri voi lukulaseja määrätessään säädellä linssin voimakkuudella niitä etäisyyksiä, mihin laseilla on mahdollista nähdä. Siksi onkin tärkeää tietää minkä tyyppiseen lähityöhön lasit tulevat. Yksiteholaseissa on sama voimakkuus koko linssin alueella.
1-teholasien edut:
  • käytännölliset, kun lähinäkemisen tarve on pitkäkestoista esim. lukiessa
  • laaja lukualue käytössä
  • sopivat tehtäviin, joissa joutuu olemaan ahtaissa tiloissa ja työskentelemään lähietäisyyksillä
1-teholasien haitat:
  • katselu on mahdollista vain tietylle etäisyydelle
  • lasit joutuu ottamaan pois, kun katsoo kauas
  • tilapäinen käyttö aiheuttaa sen, että lasit eivät ole mukana silloin kun niitä tarvitsee 
Puolilasit 
Yksiteholinssit voidaan tehdä ns. puolilaseihin, jotka ovat matalat silmälasit, joiden yli voi katsoa kauas. Niiden etuna on laaja näkökenttä, helppo säädeltävyys nenällä ja suhteellisen pieni koko. Puolilaseissa voi olla joko yksiteho- tai kaksiteholinssit.
Puolilasien edut:
  • laaja katselualue lähietäisyydelle
  • lasien yli voi katsella kauas tarvitsematta ottaa laseja pois
  • helppo säädeltävyys
  • kevyet ja pienet
Puolilasien haitat:
  • Siirryttäessä lähikatselusta kaukokatseluun tulee ns. kuvahyppy; katsottava kohde kuin hypähtää horisontaalisessa suunnassa. Vaatii totuttelua.
  • Hankalat mikäli lähietäisyydellä katsottava kohde on yläviistossa.
Kaksi- ja kolmiteholinssit
Kaksiteholinssissä (ns. rajallisissa) on kaksi aluetta. Linssin alalaidassa erottuu rajattu lukualue lähikatselua varten ja muu osa linssistä on kaukokatselua varten. Tätä perinteistä linssiä kutsutaan myös ’rajalliseksi’ linssiksi sen selvästi erottuvan lukualueen takia.
Kaksiteholinssissä on verrattain leveä, vääristymätön lähinäkemiseen tarkoitettu alue. Lähinäkeminen onnistuu koko lukualueen leveydeltä vähäisellä päänkääntelyllä. Katseen siirtyessä lukualueelta kaukovoimakkuuden alueelle syntyy ns. ”kuvahyppy”, mikä vaatii oman totuttelemisen lasien käytössä.
Kaksiteholinssien käytössä ongelmalliseksi saattavat muodostua ns. välietäisyydet, joille ei näe linssin kauko- eikä lähiosalla tarkasti. Kolmiteholinssissä on kolme voimakkuusaluetta: kauas, välialueelle ja lähelle. Välialueen voimakkuus on yleensä 50–60 % lukulisän määrästä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että välialueen läpi näkyy normaalia lukuetäisyyttä pidemmälle, eli noin metristä puoleentoista metriin. Kolmiteholinssejä käyttävän on haettava katseella oikea voimakkuusalue eri etäisyyksille.
2-ja 3-teholasien edut
  • Lukualue on leveä ja vääristymätön. Sen läpi voidaan nähdä tarkasti koko leveydeltä ilman pään kääntelyä
  • Laseja ei tarvitse ottaa välillä pois katsottaessa kauas.
  • Kolmiteholaseilla voidaan nähdä lähelle ja kauas sekä näiden etäisyyksien väliselle alueelle.
2-ja 3-teholasien haitat:
  • Kaksiteholinsseillä ei näe välietäisyydelle eli noin metrin päähän
  • Katsottavat etäisyydet eivät vaihdu ilman kuvahyppyä ts. rajattomasti
  • Laseihin totuttautuminen vie hivenen aikaa.
  • Lukualueen raja näkyy linssissä.
Syväterävät linssit
Uusinta teknologiaa edustavat syväterävät linssit, joilla on mahdollista nähdä tarkasti lähietäisyyden lisäksi myös hieman pidemmälle kuin tavallisilla yksiteholaseilla eli ns. välietäisyydelle. Syväterävät linssit sopivat toimistotyöskentelyyn, kokouksiin ja asiakaspalvelutilanteisiin, jolloin on käytännöllistä nähdä lähelle esim. päätteelle sekä välietäisyydellä oleviin ihmisiin ja kohteisiin. Myös nuoret ja opiskelijat voivat hyötyä syväterävien linssien tarjoamista eduista verrattuna yksiteholinsseihin.
Syväterävillä linsseillä näkeminen on tarkkaa linssien tarjoamille lähi- ja välietäisyyksille Linssin reuna-alueen vääristymät saattavat heikentää kuvan laatua näkökentän reuna-alueilla. Eri valmistajien syväterävien linssien optiset rakenteet eroavat toisistaan. Yksilöllisten tarpeiden mukaan voidaan painottaa haluttuja etuja, kun tiedetään linssien voimakkuudet ja lasien käyttötarve.
Syväterävien linssien edut:
  • Linsseillä voi nähdä ilman kuvahyppyä sekä lähelle että välietäisyydelle.
  • Ne soveltuvat toimisto- ja asiakaspalvelutehtäviin, jolloin on tarve nähdä jatkuvasti lähi- ja välietäisyyksille mutta harvemmin kauas.
Syväterävien linssien haitat:
  • Linssien reuna-alueella ei näe tarkasti.
  • Kauas katsottaessa lasit on otettava pois.
Moniteholinssit
Moniteholinssit eli rajattomat linssit on nykyään yleinen linssiratkaisu. Moniteholinssissä ei ole selkeästi rajattua lukualuetta. Kaukokatselu tapahtuu linssin yläosan läpi. Katsetta alaspäin käännettäessä linssin voimakkuus muuttuu asteittain välialueelle ja lopulta lukualueelle lähikatselua korjaavaksi.
Etuna on kaikkien etäisyyksien katselualueiden näkyminen tarkkana ja niiden vaihtuminen ilman ”kuvahyppyjä”. Valmistusteknisistä syistä moniteholinssien väli- ja lukualueiden reunoihin jää alueita, joita ei voi vääristymistä johtuen käyttää miellyttävästi katseluun. Moniteholinssien kohdalla on varmistettava lasien moitteeton istuvuus, jotta linssien ominaisuuksista saataisiin täysi hyöty.
Ensimmäistä kertaa moniteholinssejä käytettäessä pitäisikin aluksi totutella ’uuteen’ maisemaan mielellään tutussa ympäristössä. Useimmilla tottuminen tapahtuu hyvin nopeasti ja huomaamattomasti. Portaattoman voimakkuushionnan ansiosta rajattomat moniteholinssit ovat ulkonäöltään 1-teholinssin kaltaiset.
Moniteholinssin edut:
  • Linsseillä näkee tarkasti kaikille etäisyyksille ilman kuvahyppyjä
  • Monipuoliset käyttömahdollisuudet
  • Laseja voidaan pitää koko ajan päässä
  • Linssin rajattomuus
Moniteholinssin haitat:
  • Linssien reunaosilla näkee valmistusteknisistä syistä epätarkasti
  • Käyttö vaatii alussa hieman totuttelua
  • Lähikatselu tapahtuu pään asentoa ja silmien suuntausta muuttamalla
Erikoislinssit
Erikoislinssit voidaan valmistaa yksilölliseen tarpeeseen, mikäli mikään edellä mainituista vaihtoehdoista ei ole toimiva. Niihin voidaan asettaa esimerkiksi lukualue sekä linssin ala- ja yläreunaan. Esimerkkinä voisi olla lentäjälle tehtävät lasit, joilla täytyy nähdä tarkasti lähelle sekä alaviistosti että yläviistosti.
Piilolasit
Piilolaseista löytyy vaihtoehtoja myös aikuisnäköisille. Ns. monitehopiilolaseissa on sekä lähikatseluun ja kaukokatseluun tarkoitettu alue. Ns. monovision-ratkaisulla toinen silmä voidaan korjata katsomaan kauas ja toinen lähelle.