Kemikaalien aiheuttamat vammat

Kemikaaliroiskeita sattuu edelleenkin, vaikka turvajärjestelyjä on jatkuvasti parannettu. Hankalimpia ovat putken tai liittimen pettämiseen liittyvät voimakkaat kemikaalien suihkut, jotka alhaalta päin tullessaan pääsevät kasvosuojaimen alle ja saattavat jopa heittää sen paikaltaan, sekä kuumien happojen ja emästen roiskeet.
Työpisteissä, joissa on roiskevaara, tulee olla huuhteluliuospulloja käden ulottuvilla, koska tapaturman satuttua työntekijä ei saa silmiään auki eikä voi siksi lähteä etsimään huuhteluliuosta kauempaa. Jos käytetään silmäsuihkua, niitä on testattava usein, jotta vettä ei seisoteta putkistossa ja samalla on tarkastettava, että veden lämpötila pysyy 35–40-asteisena. Kylmä vesisuihku on niin epämiellyttävä, että silmää on vaikeaa pitää auki.
Jotta huuhtelu onnistuisi, työntekijöiden on harjoiteltava pullon löytämistä ja sen avaamista silmät kiinni säännöllisin väliajoin. Harjoitukset saattavat samalla motivoida työtekijöitä käyttämään sekä henkilökohtaisia että kiinteitä suojaimia tehokkaasti.
Voimakkaiden kemikaalien aiheuttamat sarveiskalvovammat johtavat näön vammautumiseen, ja usein tekevät työntekijän kyvyttömäksi entiseen työhön. Kun kyseessä on vakuutusoikeudellinen asia, vamman tapahtumiseen liittyvät yksityiskohdat tulee kirjata tarkkaan, samoin ensiaputoimenpiteet ja kuljetus jatkohoitoon.
Nopeasti kovettuvat liimat saattavat myös roiskahtaa silmään ja liimata luomien reunat ja ripset yhteen tai jopa sarveiskalvon ja luomien reunat yhteen. Vaikka tilanne vaikuttaa pahalta, se ei vaadi erityistoimenpiteitä vaan kärsivällisyyttä. Jos työntekijä ilmoittaa, ettei silmää voi liikuttaa, koska se tuntuu oleva kiinni luomissa, häntä neuvotaan olemaan liikuttamatta silmiään ja odottamaan kärsivällisesti, kunnes sarveiskalvon pinta on kasvattanut uuden epiteelikerroksen ja silmä irtoaa liimamöykystä. Vasta tässä vaiheessa ripset leikataan niin, että liima saadaan poistetuksi. Tämäkin vamma voidaan välttää, jos liimoja käsiteltäessä käytetään silmä- tai kasvosuojainta.
Sarveiskalvon mikroskooppiset muutokset trietylaminille altistumisen yhteydessä ja niihin liittyvä näön sumeneminen selvisi Pekka Järvisen väitöskirjatyön yhteydessä (Järvinen P, Hyvärinen L (1997) Contrast sensitivity measurement in evaluation of visual symptoms caused by exposure to riethylamine. Occupational and Environmental Medicine, 54:483– 486). Toiminnallinen näön muutos voitiin dokumentoida kontrastiherkkyysmittausten avulla.