Sidekalvon allergiset reaktiot

Sidekalvon allergisia ja yliherkkyysreaktioita aiheuttavat samat tekijät, jotka aiheuttavat limakalvoreaktioita hengitysteissä, tosin läheskään aina eivät samanaikaisesti. Oireiden ja aiheuttajan välisen yhteyden löytäminen vaatii samanlaista salapoliisin työtä kuin astman ja allergisen nuhan aiheuttajien etsiminen. Alkuun päästään vain huolellisen anamneesin avulla, joskus oireista on pidettävä päiväkirjaa kuukausia ennen kuin oireiden yhteys tiettyyn aiheuttajaan huomataan.
Oireiden kirjaamisessa täytyy olla pikkumaisen tarkka:
1. miltä silmät tuntuvat herätessä, onko silloin limaisuutta, roskantunnetta tai näön ajoittaista sumentumista, joka häviää keinokyynelten tiputtamisella ja räpyttelyllä (silmän pinta pestään).
2. miltä silmät tuntuvat työmatkalla,
3. työpaikalle tulon jälkeen, ennen aamupäiväkahvia,
4. sen jälkeen,
5. ennen lounasta, sen aikana ja sen jälkeen,
6. vaihtuuko työpiste päivän kuluessa,
7. vaikuttavatko naapurityöntekijöiden työt mitenkään tilanteeseen,
8. onko oireita myös viikonlopun ja lomien aikana vai muuttavatko ne luonnettaan,
9. onko työpaikan ilmastoinnilla osuutta asiaan. Joskus jopa naapurityöpaikan poistoilma pääsee häiritsemään työpaikan ilman laatua tai puhtaaseen ilmaan pääsee ajoittain liikenteen epäpuhtauksia.
Lisäksi sellaiset lisätekijät kuin piilolasit, niiden hoidossa käytettävät nesteet, meikkiaineet ja ruoka-aineet on pidettävä mielessä oireiden aiheuttajaa etsittäessä.
Hyvin usein yhtenä tärkeänä tekijänä oireiden pitkittymisessä on ollut silmätipoissa käytetty betsalkoniunkloridi, jolle esimerkiksi keinokyyneleitä käyttävät ovat herkistyneet. Nykyään on tästä syystä pyritty valmistamaan silmätippoja, joissa käytetään muita säilöntäaineita kuin bentsalkoniumkloridia tai jotka pakataan steriileihin yksittäispakkauksiin, joissa ei tarvita säilöntäaineita.
Useimmiten oireiden takana on sekä työpaikan ulkopuolella syntyvä reaktio että työpaikalla syntyvä reaktio, jotka pahentavat toinen toistaan. Siirto toiseen työkohteeseen saattaa selvittää työpisteen osuuden oireiden synnyssä – tai sitten asiat mutkistuvat entisestään. Yhteistyössä allergologien ja työpaikan työterveyshuollon kanssa useimmat herkistymiset selviävät.
Sidekalvoreaktioiden selvittäminen altistuskokeilla on hankalaa, koska toisinaan oireettomalta näyttävän silmän kyynelnestenäytteestä löytyy aktiivisen reaktion merkkejä jo ennen allergeenille altistamista, mikä selviää vasta, kun molemmat näytteet on tutkittu laboratoriossa. Tällaisesta altistuksesta ei ole diagnostista apua.
Oireet ja kliininen kuva ovat usein niin tyypillisiä, että diagnoosi on helppo tehdä: valonarkuus, kutina, roskan tunne, pitkät, sitkeät limanauhat, jotka eivät tartu sarveiskalvon pintaan ja oireiden vaihtelu päivän mittaan ovat tyypillisiä allergiselle reaktiolle.
Erotusdiagnooseista tärkeimmät ovat epäspesifiset ärsytystilat ja virusinfektiot, jotka eivät kuitenkaan juuri koskaan aiheuta samoja oireita kuin allergiset reaktiot eikä kliinisessä tutkimuksessa todeta limanauhoja. Jos työntekijällä on luomenreunan tulehdus, se pitää hoitaa ennen kuin allergioita voidaan selvittää. Tulehdusta aiheuttavien bakteerien erittämät aineet voivat olla yksi oireita aiheuttava tekijä, joten se on suljettava pois.
Hoito:
Allergisten reaktioiden hoitoon on viime vuosina tullut lukuisia lääkkeitä, joista joudutaan etsimään kullekin työntekijälle sopiva lääkitys. Vahvojen kortikoidien käyttöä vältetään. Steroideista vain hydrokortisonia (Ofta-CC) voi suositella yleislääkärin käyttöön, koska hoito joudutaan uusimaan usein ja vahvojen steroidien sivuvaikutukset, mykiön samentuminen ja silmänpaineen nousu, ovat suhteettoman hankalia riskejä hoidettavaan tautiin verrattuna.
Oireiden aiheuttajan välttäminen on hoidon olennaisin osa. Jos oireet aiheutuvat työssä altistumisesta, työtehtävän vaihto on usein välttämätön, joskus uudelleen koulutus työhön kokonaan toisenlaisessa työympäristössä. Jos taas oireet ovat työn ulkopuolella esiintyvien tekijöiden aiheuttamia, työntekijä voi jatkaa entisessä työssään ja oireita hoidetaan tavanomaisin lääkkein.
Allergisten reaktioiden ehkäisyssä tunnettujen herkistävien aineiden välttäminen työympäristössä on tärkeää. Toinen tärkeä vältettävä herkistäjä ovat silmätipat, joissa on bentsalkoniumkloridia. Koska vaikeiden tulehdusten ja infektioiden hoidossa käytettävissä silmätipoissa käytetään yleisesti bentsalkoniumkloridia säilyteaineena, tulisi välttää sellaisia kostutustippoja, keinokyyneleitä, joissa on bentsalkoniumkloridia. Keinokyyneleitä käytetään vuosia, jolloin herkistymisriski kasvaa.
Korvattavuus:
Työperäinen allerginen sidekalvotulehdus korvataan ammattitautina. Positiivinen päätös edellyttää, että yhteys reaktion ja työperäisen allergeenin välillä on voitu kiistatta osoittaa.