 |
Näkeminen on keskeinen informaatiokanava lähes kaikissa työtehtävissä. Aistit keräävät ympäristöstämme jatkuvasti tietoa ja näköaistin osuus tästä on noin 80 prosenttia.
Työskentely erilaisten näyttöjen ja digitaalisten alustojen kanssa rasittaa silmiä ja näkötoimintoja. Jatkuva katseen tarkentaminen lähi- ja välietäisyyksille vaatii silmiltä paljon. Yhä suuremmat näytöt, useiden näyttöjen yhtäaikainen käyttö yhdistettynä älypuhelimen ja tablettien käyttöön aiheuttavat ongelmia näkemisen kannalta katseltavan alueen laajuudesta tai lyhyestä katseluetäisyydestä johtuen.
Näyttöpäätetyö lisääntyy koko ajan voimakkaasti ja tämä on vaikuttanut siihen, että työn ergonomiaan ja valaistusolosuhteisiin on alettu kiinnittämään yhä enemmän huomiota. Epäergonominen työasento tai korjaamaton näkö voi aiheuttaa työtehon laskua, niska- hartiaseudun vaivoja sekä silmäperäisiä ongelmia. Työpisteiden oikeasta valaistuksesta ja laitteiden sopivasta sijoittelusta tulee huolehtia niin, että jokaisen työntekijän henkilökohtainen ergonomia toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla.
Näyttöpäätetyöpisteen suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon työntekijän fyysinen koko, katseltavat kohteet, tilan valaistus ja heijastumiset, näyttöruudun ja näppäimistön sijoittaminen sekä oikea istuma- ja työasento. Jos samaa työpistettä käyttää useampi henkilö on lisäksi hyvä kiinnittää huomiota säädettävyyteen ja käyttöopastukseen.
Silmien suojaukseen vaarallisissa työtehtävissä kiinnitetään huomiota aiempaa enemmän. Silmätapaturmien määrät ovat olleet suojalasien käytön yleistymisen myötä hienoisessa laskussa. Riittävän suojauksen lisäksi myös silmäsuojainten käyttäjien kohdalla on syytä paneutua näkemisen laatuun. Kun riittävä näöntarkkuus on varmistettu, tarvittaessa suojalaseilla, joissa on tarvittava yksilöllinen optinen korjaus, varmistetaan samalla riittävä turvallisuus, vältytään turhalta näkörasitukselta sekä parannetaan työn laatua ja tuottavuutta.
Miksi näköä tutkitaan työterveyshuollossa?
Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työturvallisuudesta ja työntekijöiden terveydestä useamman lainkohdan mukaan. Asiaa käsitellään mm. työterveydenhuoltolaissa (työterveyshuolto, terveystarkastukset), työturvallisuuslaissa (henkilösuojaus) sekä Valtioneuvoston päätöksessä näyttöpäätetyöstä ( terveystarkastukset, erityistyölasit).
Näköä tutkitaan työterveyshuollossa yleensä työn alkaessa, terveystarkastusten yhteydessä, sairauksia hoidettaessa tai erillisen tarpeen ilmaannuttua. Tavoitteena on ennaltaehkäistä silmien kuormittumista, silmätapaturmia ja -sairauksia sekä tunnistaa ja hoitaa näkövaikeuksia ja silmäsairauksia. Tietyissä ammateissa on lain vaatimia tai erikseen asetettuja näkövaatimuksia, joiden täyttyminen selvitetään.
Työterveyshuollon suunnitelluista ja tavoitteiden mukaisista toimista muodostuu hyvä työnäkökäytäntö. Terveystarkastusten tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäisevät, korjaavat toimenpiteet. Tarkastusten perusteena ovat:
Kuva: Zeiss Nordic |
