Hyvin suunniteltu työ ja työpiste edistävät työn tuloksellisuutta ja työn sujuvaa tekemistä, edistäen samalla yksilön hyvinvointia ja työssä viihtymistä. Toimiva ja ergonominen työpiste tietokonetyössä mahdollistaa luontevan ja rennon työskentelyn. Onnistunut suunnittelu lähtee työympäristöstä edeten työn sisältöön, suosituksista hyviin työasentoihin ja työliikkeisiin sekä hyviin katseluolosuhteisiin.
Monet työntekijät kokevat jatkuvassa päätetyössä kuormittuneisuutta niska-hartiaseudussa ja silmissä työpäivän aikana tai sen jälkeen. Vaivoihin saadaan helpotusta säätämällä kalusteet itselle sopivaksi, kiinnittämällä huomiota hyviin työasentoihin ja -tapoihin sekä jaksottamalla ja tauottamalla työtä sopivasti. Paikalla olevaan istumiseen voidan saada vaihtelua tekemällä työtä välillä seisten tai puoliseisovassa asennossa, jolloin tarvitaan erikoistuolia (esim. satulatuoli).
Päätetyössä näytön katsominen saattaa vaatia pään paikallaoloa pitkiä yhtäjaksoisia aikoja. Keskeisten, usein katsottavien kohteiden tulisi sijaita kohtisuoraan edessä, noin 30 asteen katselusektorin sisällä sekä vaaka- että pystysuunnassa (SFS-EN ISO 9241-9). Jos näkemisen kohde sijaitsee huonosti tai sitä on vaikea nähdä, aiheutuu tästä niskaa rasittavia työasentoja. Näitä ovat mm. pään eteen työntyminen tai huomattava kallistuminen alaspäin, leuan työntyminen eteen ja ylös tai niskan usein samaan suuntaan kiertynyt työasento. Kun nämä liikkeet toistuvat usein, saattaa seurauksena olla päänsärkyä tai oireita silmien alueelle. Työhön sopimattomat kaksi- tai moniteholasit voivat myös ohjata pään taakse taipuneeseen asentoon ja sen myötä kaularangan haitalliseen kuormitukseen.
Työnantajan toimesta järjestetään työolojen seurantaa yhteistyössä työpaikan työsuojeluhenkilöstön ja työntekijöiden kanssa. Seurannassa kartoitetaan työn luonne, huomioiden, työstä, työtilasta ja muusta työympäristöstä sekä työoloista aiheutuvia haittoja. Riskien arviointi uusitaan työolojen muuttuessa ja pidetään muutoinkin ajan tasalla. Työterveyshuollon kanssa tehdään työpaikkaselvityksiä työolojen terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Työterveyshuolto laatii tarvittavia toimenpide-ehdotuksia työn vaarojen poistamiseksi. Työpaikan terveellisyyden arviointi on työnantajan tehtävä ja käytännössä sen tekee työterveyshuolto ja työsuojeluhenkilöstö.
Terveellinen ja turvallinen näyttöpäätetyö
Työympäristön valaistuksella on suuri merkitys näkemisen kannalta. Hyvällä valaistuksella tarkoitetaan riittävää valoa, jotta työntekijä näkee painetut, käsinkirjoitetut, sekä näyttöpäätteen aineistot selvästi, mutta ei kuitenkaan häikäisty liiasta valosta. Toimistossa riittävä valaistuksen voimakkuus työskentelyalueella on noin 500 lx. Valaistuksessa huomioidaan yksilöllisyys, sillä näkeminen riippuu valaistuksen lisäksi henkilön iästä, näöntarkkuudesta ja näytön sekä katseltavan kohteen koosta ja kontrastista. Valon tarpeen määrittelee työntekijä itse; valontarpeessa on suuria yksilöllisiä vaihteluita. Kohdevalon tulee valaista vain aineistoa, ei näyttöä.
Ihmisen ikääntyessä tapahtuu näköaistissa muutoksia, jotka etenevät yksilöllisesti. Näöntarkkuus laskee, kontrastiherkkyys heikkenee, näkökenttä saattaa kaventua, syvyysnäkö heikkenee sekä silmän valoherkkyys ja mukautuminen liian vähäiseen valaistukseen huononevat.
Näytöltä lukemisen tulisi olla mahdollisimman vaivatonta ja vähän kuormittavaa. Heijastukset ja häikäisy häiritsevät näkemistä. Häikäisyä saattaa syntyä myös ympäristön liian kirkkaiden tai vierekkäisten mustien ja valkeiden pintojen valotiheyksien voimakkaista vaihteluista. Tällöin luminanssiarvot eli valotiheyden erot ovat liian suuret. Näytöllä näkemiseen vaikuttaa kirjainmerkin koon lisäksi sen kontrasti taustaan nähden. Lähellä katseen suuntaa näkökentässä ei saa olla kirkkaita valonlähteitä. Häikäistyessään ihminen korjaa asentoaan esim. istumalla esim. vinosti tai kurkottamalla päätään kohti näyttöä nähdäkseen paremmin. Näytön ja näppäimistön tulee sijaita siten, ettei valaistuksesta synny heijastumia näytölle tai näppäimistölle.
Näytön ja oheislaitteiden säädöt
Laitteiden ominaisuuksiin ja säätöjen mahdollisuuksiin kannattaa tutustua. Työntekijän tulee säätää näyttö itselle sopivaan katselukulmaan ja hyvälle näkö- ja työetäisyydelle. Etäisyys riippuu näytön kirjainten koosta ja yksilön näkökyvystä. Näytön, jota katsotaan, yläreuna ei saisi sijaita silmien vaakatasoa korkeammalla. Jotta näkeminen on vaivatonta, merkkien on oltava selvärajaisia ja -muotoisia sekä riittävän suuria. Fonttia voi säätää tarvittaessa, jos se on mahdollista. Kirkkauden sekä merkkien ja taustan välistä kontrastia tulee säätää itselle sopivaksi, etteivät silmät kuormitu tarpeettomasti.
Aineistotelineitä on enää harvemmin käytössä. Jos sellaista käytetään, sen tulee olla tukeva ja työhön sopiva. Mikäli papereita käännellään ja selataan toistuvasti, sopiva teline sijaitsee työpöydällä siten, että kättä voi tukea pöytään tai tuolin käsinojaan selailtaessa. Mikäli katsotaan paperilla olevia tietoja jatkuvasti, sopiva aineistotelineen paikka on lähellä näytön korkeutta. Näin niskan asento ja katseen suunta ovat mahdollisimman hyvät.
Hyvässä työasennossa istuen:
-
jalat ovat tukevasti lattialla
-
työtuolin selkänoja tukee ristiselkää
-
näyttö on kohtisuoraan edessä, käyttäjälleen sopivalla etäisyydellä ja katseen vaakatason alapuolella
-
kyynärvarret tukevat joko pöytään tai tuolin käsinojiin, jolloin hartiat ovat rentoina
On hyvä tiedostaa, että ei ole olemassa vain yhtä oikeaa työskentely asentoa. Työasentoa vaihtamalla ja liikkumalla sekä nousemalla välillä ylös, saa sekä liikuntaelimistö että näkeminen tasaisempaa kuormitusta kuin staattisessa istumatyössä näytön äärellä.
