 |
Taittovirheet
Oikeataitteisuus l. nollanäkö l. emmetropia: Henkilöllä ei ole taittovirhettä ja tästä syystä hän näkee nuorena hyvin kauas ja lähelle. Silmien välittämä kuva piirtyy suoraan terävänä verkkokalvolle eikä korjaustarpeita näin ollen ole.
Likinäköisyys l. miinusnäkö l. myopia: Henkilö näkee hyvin lähietäisyydelle, mutta kauas näöntarkkuus heikkenee. Mitä enemmän miinusvoimakkuutta on, sitä huonommin kauas näkee. Likaitaitteisella henkilöllä tarkka kuva muodostuu verkkokalvon etupuolelle, jolloin katsottava kohde näkyy epätarkkana. Myopia korjataan miinuslinsseillä, jotka vähentävät silmän kokonaistaittovoimaa ja kuva muodostuu näin verkkokalvolle terävänä.
Kaukotaitteisuus l. plusnäkö l. hyperopia: Riippuen plusvoimakkuuden määrästä, henkilö näkee nuorena joko hyvin kauas ja lähelle (pieni plusvoimakkuus) tai huonosti kauas ja lähelle (suuri plusvoimakkuus). Jos henkilöllä on suuri plusvoimakkuus joudutaan lasit hankkimaan jo nuorena. Tarkka kuva hyperoopilla muodostuu verkkokalvon taakse. Silmän oma mukautumiskyky eli akkommodaatio pyrkii lisäämään silmän taittovoimaa, jotta kuva saataisiin tarkkana verkkokalvolle. Kaukotaitteinen silmä joutuu ilman silmälasikorjausta tekemään lihastyötä akkommodoimalla, jotta kuvautuminen olisi mahdollisimman tarkka. Tämä johtaa silmien väsymiseen varsinkin pitkäkestoisessa lähityössä. Hyperopia korjataan pluslinsseillä, jolloin silmän kokonaistaittovoimaa lisääntyy ja kuva piirtyy terävänä verkkokalvolle.
Hajataitteisuus eli astigmatia: Henkilön silmä ei ole pallon muotoinen vaan muistuttaa muodoltaan amerikkalaista jalkapalloa. Käytännössä silmän etupinnan kaarevuus on kahteen suuntaan erilainen, toiseen jyrkempi, toiseen loivempi. Kahdessa suunnasta löytyy siis eri voimakkuudet ja tämä johtaa siihen, että terävää kuvaa verlkalvolle ei muodostu lainkaan. Hajataitteisuus voi olla yhdistyneenä liki- tai kaukotaittoisuuteen. Hajataittoisuutta korjataan sylinterilinsseillä, jolloin voidaan vähentää tai lisätä toisen suunnan voimakkuutta. Näin saadaan tarkka kuva verkkokalvolle.
Aikuisnäkö l. ikänäkö l. presbyopia: Ikääntymiseen liittyvä lähinäön heikkeneminen havaitaan yksilöllisesti, useimmiten noin 45-vuoden iässä. Lähinäön heikkeneminen johtuu silmän linssin eli mykiön hitaasta, mutta tasaisesti jatkuvasta mukautumiskyvyn heikkenemisestä.
Linssin elastisuuden heikkeneminen oireilee selkeimmin lukuetäisyyden pitenemisenä, mutta myös silmien väsymisenä, päänsärkynä tai epämääräisinä silmäoireina. Lähelle ei pysty enää näkemään niin kuin nuorempana, vaan tarvitaan lähikorjausta. Lähinäönkorjausta varten on olemassa useita linssi- ja piilolasivaihtoehtoja. Jos henkilöllä ei ole tarvetta kaukonäön korjaukseen, riittävät aluksi yksitehoiset lukulasit avuksi lähikatseluun. Useimmat aikuisnäköiset tarvitsevat myös kaukonäön korjauksen. Tällöin vaihtoehtoina ovat esim. moniteho- tai kaksiteholinssit. Näissä linsseissä löytyvät voimakkuudet sekä lähelle että kauas katsomista varten. Kauko- ja lähinäönkorjaus on mahdollista toteuttaa myös erillisillä kauko- ja lähilaseilla, joissa on yksitehoiset linssit. Näiden etuna ovat laajemmat katseluleveydet mutta hankaluuksia tuottaa silmälasien edestakaisin vaihtelu katseluetäisyyden mukaan. Vaihtoehtona on myös niin kutsut syväterävät linssit, joissa on monitehojen kaltainen linssirakenne. Syväterävät toimivat laajennettuina lukulaseina, jolloin katseluetäisyydet riittävät läheltä noin pariin metriin. Syväterävillä toimivat hyvin esimerkiksi toimisto-olosuhteissa.
Aikuisnäön korjaukseen ei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Jokaisen henkilön kohdalla on hyvä perehtyä näköongelmiin, näkemisen tarpeisiin ja toiveisiin huolella sekä näiden asioiden summana miettiä parasta vaihtoehtoa ottaen huomioon henkilön tarpeet, työn vaatimukset ja eri linssivaihtoehtojen tarjoamat ratkaisut.
Erilaisia linssivaihtoehtoja
Silmälasien linssien valintaan vaikuttavat näöntarkastuksessa todetun korjaustarpeen lisäksi muun muassa silmälasien käyttöolosuhteet ja käyttötilanteet. Myös työympäristö ja harrastukset voivat asettaa omat vaatimuksensa.
Yksiteholinssit
Yksitehoisessa linssissä on sama voimakkuus koko linssin alueella. Yksiteholinssejä on sekä miinus- että plusvoimakkuudella sekä sylinterilinsseinä. Yksitehoisella linssillä voidaan korjata liki-, kauko- ja hajataitteisuutta sekä lähinäköä aikuisnäköisillä (lukulasit). Aikuisnäköisellä yksiteholasien näköalue (mille etäisyydelle laseilla näkee) voidaan valita tarpeiden mukaan; lähelle, kauas tai halutulle välietäisyydelle.
Moniteholinssit
Moniteholinssit ovat yleisin linssiratkaisu aikuisnäköisen henkilön näönkorjaustarpeisiin. Näissä linseissä ei ole selkeästi rajattua lukualuetta vaan linssin voimakkuus muuttuu kaukoalueesta lähialueelle portaattomasti. Kaukokatselu tapahtuu linssin yläosan läpi ja linssin alareunassa on alue lähikatselua varten. Koska voimakkuus muuttuu portaattomasti alhaalt ylös, löytyy ylä- ja alaosan välistä voimakkuus myös välietäisyyksille. Moniteholinssit ovat rakennettu ottaen huomioon katseen luonnollinen suunta kaukoalueelta lähialueelle siirryttäessä, jolloin monitehosilmälasien käyttö on mahdollisimman helppoa ja luontevaa. Moniteholinssin rakenteesta johtuen linssin reuna-alueilla on aina vääristymiä. Tästä johtuen reuna-alueilta ei näe tarkasti. Näitä vääristymiä on saatu nykyteknologian avulla vähennettyä linsseistä, mutta ei kokonaan poistettua.
Syväterävät ja toimistolinssit
Syväterävät ja toimistolinssit ovat rakenteeltaan moniteholasien tyylisiä, mutta lähietäisyyksille tarkoitettuja laseja. Niillä näkee tarkasti lähietäisyyden lisäksi myös hieman pidemmälle, esimerkiksi tietokoneen näytölle. Syväterävien ja toimistolinssien valinnassa huomioidaan pisin etäisyys, jolle laseilla tulisi nähdä tarkasti. Yleensä vaihtoehtoja on kolme erilaista rakennetta – esimerkiksi kirja-, tietokone- ja huone-etäisyydelle. Syväterävät soveltuvat hyvin toimistotyöskentelyyn, kokouksiin, asiakaspalvelutilanteisiin sekä ylipäätään tilanteisiin, joissa on tärkeää nähdä lähelle ja välietäisyyksille tarkasti. Syväterävillä ei näe kauas tarkasti eikä niitä ole tarkoitettu autolla ajamiseen.
Kaksi- ja kolmiteholinssit
Kaksiteholinsseissä on kaksi eri aluetta, joissa toisessa on kaukovoimakkuus ja pienemmässä osassa linssin alareunassa on lähivoimakkuus. Lähialue erottuu muusta linssistä selkeästi ja näitä perinteisiä linssejä kutsutaankin rajallisiksi tai luukullisiksi linsseiksi. Kaksiteholinssien etuna on leveä ja vääristymätön lukualue, mutta haittana on välialueiden puuttuminen kokonaan.
Harvinaisemmissa kolmiteholinsseissä on pyritty helpottamaan välialueelle katselua niin, että linssissä on samankaltainen rakenne kuin kaksitehoisessa linssissä, mutta kolmitehoisessa linssissä on kolme eri voimakkuutta: kauas, välialueelle ja lähelle. Välialueen voimakkuus on yleensä noin 50-60 % lukulisän määrästä.
Piilolasit
Piilolasit voivat toimia silmälasien vaihtoehtona myös erilaisissa työtehtävissä. Niiden käytössä on kuitenkin hyvä huomioida silmien tutkimuksissa todettu kuivuminen erityisesti toimistotyössä. Piilolinssejä on saatavina yksitehoisina ja monitehoisina, kertakäyttöisinä ja kuukausi- ja pidempään käyttöön tarkoitettuina. Piilolaseista löytyy siis vaihtoehtoja myös aikuisnäköisille. Monitehopiilolaseissa on sekä lähi- että kaukokatseluun tarkoitettu alue. Aikuisnäköiselle voidaan myös kokeilla niin sanottua monovision-ratkaisua, jolloin johtavaan silmään korjataan kaukovoimakkuus ja ei-johtavaan silmään lähelle tarvittava voimakkuus. Tämän kaltainen ratkaisu heikentää aina henkilön stereonäköä, joten työtehtävät on hyvä ottaa huomioon monovisionia kokeiltaessa. |
